Sopeutumista

On vaikea kuvitella, että Ruotsiin, joka on niin tuttu, tarvitsisi jotenkin sopeutua. Ja se onkin pitkälti totta! Monet asiat ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa ja usein täkäläisten ruotsista saa hyvin selvää:) Silti aikaa vie, kun on tutustuttava uusiin ihmisiin ja uuteen elinympäristöön.
Toisella viikolla kaikki oli jo helpompaa; lähikauppa oli löytynyt ja ratikkareitit helpommin hahmotettavissa. Samoin vaihtareita (erityisesti suomalaisia ja saksalaisia ja joku jo keksikin nimittää meitä Suomi-mafiaksi...) täällä tuntuu olevan kaupunki pullollaan. Omat student buddyni (vähän niin kuin kv-tuutorit) kertoivatkin, että täällä on vuosittain noin 2000 vaihto-opiskelijaa.
Toisella viikolla istuin lähes joka päivä jossain elokuvateatterissa, sillä käynnissä olivat Göteborgin filmifestivaalit. Argentiinalaisen, venäläisen ja jenkkiläisen leffan/dokumentin lisäksi näin myös suomalaisen Käskyn (Tears of April) ja Kielletyn hedelmän (Forbidden Fruit), jotka olivat kyllä todella vaikuttavia. Myös lippukassan myyjä kehui minulle festivaalien suomalaisleffojen tasoa (näytin siis niin selvästi suomalaiselta:D).
Toisena viikonloppuna Göteborgissa pidettiin myös ultimate-turnaus, jolloin taas näki suomalaisia. Laura, Ismo ja muut pelasivat hyvin ja sain sunnuntaina olla todistamassa, kun sekä suomalaisnaiset että -miehet saivat hopeaa.